Juhlien jälkeinen väsynyt sunnuntai. Vietimme eilen Kotiväen kevätjuhlaa, myöhästynyttä pikkujoulua joka jäi pitämättä joulunalusflunssien takia. Siivosin jäljet, vein koiran lenkille ja makasin sohvalla. Menen silti aikaisin nukkumaan.
Miten hurjasti tuli juhlittua? Kaksi lasia kuohuviiniä ja tilkkanen valkoviiniä, puoli lasia korkeintaan. Tämäkin määrä ja miten pieni määrä tahansa tuntuu seuraavana päivänä, nykyään.
Välillä kaipaan niitä kaukaisia iltoja ja öitä, kun jonkun hyvän ystävän kanssa on tyhjennetty viinipulloja ja puhuttu asioita, joita ei muuten puhuta kenellekään. Silloin juomisen sopiva määrä tuli vastaan kun kaikki oli juotu, pullot olivat tyhjiä, ravintolat kiinni ja rahatkin loppu. Saattoi käydä, että seuraava päivä oli kauhea, mutta silti joskus kaipaan. Aina kun joku Arvokas ja Itsetietoinen nyrpistää nenäänsä ja sanoo, ettei ole koskaan ollut humalassa minä ajattelen, että ehkä sinun olisi joskus pitänyt.
Taidan kuulua ns. märkään sukupolveen, niihin, jotka ovat saaneet luvan kanssa juoda jos huvittaa. Tietääkseni monet kuusikymppisistä naisista käyttävät tätä oikeuttaan ahkerasti, ongelmaksi asti. Minun ei silti tarvitse olla huolissani kenenkään toisen juomisista - tuskin kukaan raitistuu, vaikka huolehtisin yötä päivää. Säälin kyllä niitä, jotka ovat pahimpaan kurimukseen joutuneet, sillä pakonomainen juominen on uskoakseni maanpäällinen helvetti.
Olen kiitollinen monista asioista ja yksi niistä on se, etten ole riippuvainen mistään, en syömisestä enkä juomisesta. Perintötekijöitä tällaiseen kyllä löytyy niin että taipumuksia voi olla. Eilen otetut kuohuviinit eivät kuitenkaan suista minua kuukausia kestävään juopottelukierteeseen ja siitä olen ihan oikeasti kiitollinen vaikka en edes tiedä, kenelle. Kuka tai mikä on suonut juuri minulle sen onnen, ettei minun tarvitse kamppailla riippuvuuksien kanssa kun monille muille, kaltaisilleni, on käynyt paljon huonommin?
Olen siis onnentyttö. Kuten myös olen, kun minulla on tämä Kotiväki, oma perhe, rakkaimmat ihmiset ja mahdollisuus viettää heidän kanssaan kevätjuhlaa ilman, että tänään tarvitsisi olla häpeissään siitä, että on
a) flirttaillut vävypoikien kanssa,
b) ehdottanut twerkkauskilpailua ja osallistunut siihen
ja
c) julkaissut kaiken facebookissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti