Värjäsin hiukseni kasvivärillä - uusi väri yllätti

Olen värjäyttänyt hiukseni kampaajalla noin 30 vuotta ja ollut melkein aina blondi.  Nyt innostuin kokeilemaan kasviväreillä värjäämistä kotona.

Yläkuvassa pääni ennen omatoimivärjäystä ja alempana sen jälkeen.  Värin ostin omilla rahoillani uusikaupunkilaisesta Amalindasta ja maksoin siitä 14.90. Tämä ei siis ole mainos.

Kaupassa minulle suositeltiin Light Blond -sävyä, mutta kuvittelin, että se on liian vaalea. Olisi kuitenkin pitänyt ottaa se, sillä en halunnut näin tummaa lopputulosta. Tämä uusi väri on tosin aika lähellä minun omaa hiusväriäni, mutta kymmenien vuosien tekoblondiuden jälkeen olen kehittänyt itselleni niin vahvan vaaleahiuksisen identiteetin, että nyt minun on vaikea katsoa itseäni peilistä.

Värjäys sinänsä onnistui tosi hyvin. Aikamoista suttaamista se oli ja välillä tuli sellainen olo, ettei olisi pitänyt lähteä tähän leikkiin ollenkaan. En yhtään tullut ajatelleeksi, miten saan värin sudittua päähäni yksin ja tasaisesti joka puolelle kun hiukset ovat näinkin pitkät ja niitä on paljon. Käytin muuten apuna silikonista pullasutia.

Kun värijauheen sekoittaa veteen, siitä tulee vihreää mönjää, joka haisee ruoholta. Levitin värin kuiviin hiuksiin ja annoin sen vaikuttaa reilun tunnin. Koska värjääminen oli niin sotkuista pelkäsin, että vihreät läiskät jättävät jälkiä valkoiseen lavuaariin tai kaakelilattian saumoihin, mutta näin ei käynyt. Huuhdoin roiskeet tietysti mahdollisimman nopeasti pois.

Värjäyksen jälkeen hiukset tuntuvat paksummilta ja näyttävät hyviltä. Jos saisin jostain muutaman kullanhohtavan raidan kasvojen lähelle, voisin ehkä olla tyytyväisempi. Se, että kuitenkin onnistuin näin hyvin vaikka väri ei ihan miellytä, on silti hienoa. Joihinkin muihin ex-tempore -kokeiluihin verrattuna jopa todella hienoa.