maanantai 13. huhtikuuta 2020

Kivireunus kukkapenkin ympärille


Pihatien varressa oleva pitkä kukkapenkki näyttää surulliselta. Se on kärsinyt talomme rakennusaikana siitä, että tuohon viereen piti tehdä isoja autoja kestävä tie, mutta on se muutenkin aika huonossa kunnossa. Kuten aina, sillä minä en ole onnistunut puutarhurina lähellekään sitä, mitä joskus kuvittelin.

Kukkapenkki kuitenkin on tässä ja pysyy. Se ei ole vain minun päätökseni: tässä on ennenkin, ties kuinka kauan sitten, ollut kukkapenkki ja osa siinä olleista kasveista on edelleen siinä.

Silloin kun ostimme tämän paikan, 20 vuotta sitten, en tiennyt penkistä mitään. Kun sain heitteillä olleen pihan jotenkin raivattua ja siistittyä, aloin tehdä kukkapenkkiä, jonka paikan luulin itse keksineeni.

Olen kasvattanut tai yrittänyt kasvattaa tässä monenmoista. Parhaiten on menestynyt ystävältä saatu Sarah Bernhardt -pioni sekä kuunliljat, jotka menestyvät melkein missä tahansa. Viime kesänä myös loistosalviat olivat kauniita.

Kului ainakin kymmenen vuotta siitä, kun tein tämän penkin. Siihen mennessä olin kaivanut ja kääntänyt ja vaihtanut multaa ja tonkinut oikein olan takaa. Sitten eräänä keväänä mullasta ilmestyi alkuja, joiden kasvamista seurasin ihmetellen - minä kun en yhtään muistanut istuttaneeni moisia. Enkä ollutkaan. Penkkiin kasvoi pieniä lähinnä karmiininpunaisia pioneja enkä voi käsittää muuta, kuin että niitä on kasvanut tässä joskus ja nyt ne ovat palanneet.

Sain vahvistuksen oletukselleni kun muuan tämän paikan entinen asukas, iäkäs nainen, tuli kerran käymään ja kysyi, vieläkö tuossa on se pionipenkki.

Pionit ovat ok vaikka en pidäkään karmiininpunaisista kukista. Toinen paluumuuttaja on suopayrtti, joka suorastaan röyhähti ylös mullasta ja täyttäisi nyt koko penkin jos antaisin. Onhan sekin omalla tavallaan nätti ja varsinainen perinnekasvi, mutta en kuitenkaan itse istuttaisi suopayrttiä paraatipenkkiin.

Kukkapenkin päässä oli kapea kivireunus, jonka tein pari vuotta sitten. Nyt kivet olivat hautautuneet maan alle ja tein reunan uudestaan. Sain sen aamupäivällä valmiiksi kun aurinko vielä paistoi. Nyt tulee sankasti lunta ja rakeita, mutta kyllä tämä reunus sen kestää:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti