Kesäpesti loppui tänään

  Kuva on tämän päivän viimeiseltä juttukeikalta. Samalla päättyi kolme kuukautta kestänyt kesätoimittajan työni paikallislehdessä.

Kesä oli mukava ja meni nopeasti, mutta paljon muuta en sitten saanut aikaiseksi kuin niitä lehtijuttuja. Jos vielä alkukesästä kuvittelin, että jaksan kaiket illat puuhailla pihatöissä, olin väärässä. Meillä nurmikko ei ole vuosiin ollut yhtä pitkä kuin nyt enkä nytkään jaksa mennä leikkaamaan. Mieluiten lähtisin jonnekin lepokotiin pariksi päiväksi.

Olen muuten aina kuvitellut, että juuri minulle sopii parhaiten freelancerin elämä ja varsinkin se, että saan palkkion tehdystä työstä eikä työaikoja tarvitse seurata. Nyt huomasin, ettei sillä oikeastaan ole väliä, miten sen rahansa saa. Säännöllinen tilipäivä oli mukava kokemus, mutta en ajatellut rahaa yhtään kun tein töitä. Tein vain minkä ehdin. Freelancerina ajattelen enemmän ja työnteko on usein paljon nihkeämpää.

Aloitin kaksi viikkoa sitten kuntokuurin - ehdin siis kuitenkin tehdä jotain muuta kuin töitä. Paha vain, etten ole päässyt ohjelmassa juuri alkua pidemmälle. Tämä juttu kuten monet asiat minun elämässäni tulivat vastaan työn kautta, tein jutun aiheesta. Jos nyt sitten sitäkin yrittäisi ja yrittäminen on, sillä kuuri ei suinkaan ole ilmainen. Kerron siitä myöhemmin lisää.

Tein kesän aikana 102 juttua. Parhaiten jäi mieleen runoilija Heli Laaksosen tapaaminen ja hänen ihana uusi runokirjansa Poimit sydämeni kirjahyllystä. Se on ihan riipaisevan kaunis vuoropuhelu latvialaisen runoilija Aleksandrs Caksin kanssa. 

Ilman mitään kaupallisia kytkentöjä: suosittelen lämpimästi.