sunnuntai 29. maaliskuuta 2020

Raivasin metsää ja mietin kriisitiedottamista


Kuva valehtelee: oksasakset ovat normaalin mittaiset, aika isot, mutta tuo julmettu kanto saa ne näyttämään lähes taskukokoisilta.

Meillä on täällä tontillamme muutamia tosi isoja ja vanhoja puita. Kuvan kanto kuului kuuselle, joka oli niin iso, että se olisi kokonsa puolesta kelvannut Turun tuomiokirkon edustalle valtakunnan viralliseksi joulukuuseksi. En enää muista, kaatuiko puu itsestään vai kaadettiinko se ja jos niin miksi. Kuusen kaato ei tosiaankaan ollut tämän päivän agendalla, se on jo vanhempi juttu.

Saimme eilen ja tänään yhden pitkään hiertäneen asian hoidettua, siistimme sisääntulotien reunat. Työnä se ei ollut iso, sellaisia pikku hommia täkäläiset isännät hoitavat melkein vessareissulla mutta meiltä, kaupunkilaisilta, se vaati pitkää kypsyttelyä ja ajoitusta, johon näköjään vain työttömyyden kaltainen rajumpi olosuhde oli oikea.

Kaadoimme muutaman pienen puun ja minä katkoin ohuemmat vesat oksasaksilla. Teimme saman tien oksista silppua. Mies ei voi sietää sitä, että oksia jäisi lojumaan minnekään ja jos hän kaataa puun, ison tai pienen, hän myös silppuaa oksat. Minäkin tykkään käyttää silppuria ja se onkin meidän käytetyimpiä kodinkoneitamme pölynimurin jälkeen.

Jos poikkeusolot ja sitä myöden oma työttömyyteni jatkuu pitkään tulee meidän tonttimme tätä vauhtia olemaan ennennäkemättömän siisti. Ellen sitten keksi jotain, jossa voisin olla enemmän hyödyksi, kantaa jollain tapaa oman korteni tähän katastrofikekoon.

Tiedon välittäminen, toimittajan työ, on tietysti sinänsä tärkeää. Silti en jaksa läheskään aina nähdä työn tuloksia mielekkäinä enkä ymmärtää, mitä varten joku juttu on tehty. Mitä ylevää tarkoitusta esimerkiksi se palvelee, että levitetään kuvia ruumisarkkurivistöistä tai hengityskoneessa makaavista ihmisistä? Minkä takia täytyy pelotella ihmisiä, jotka jo ennestään voivat kitua hirveässä kuolemanpelossa?

Raivaustyön lopuksi haravoin oman pätkämme tiestä. Sain työn melkein tehtyä, kun alkoi sataa rakeita. Hetken aikaa kuuset näyttivät siltä, kuin ne olisi puettu joulukoristeisiin. Otin kameran taskusta ja yritin löytää jonkun oikein kauniin oksan, josta saisin lähikuvan. En onnistunut. Lopulta minulle jäi vain tämä:



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti