torstai 9. huhtikuuta 2020

Pyhärannan kirkkotarhan aidasta kouluneuvostovaaleihin



Kuva on Pyhärannan kirkkotarhasta, hautausmaan aidasta. Se liittyy meihin siksi, että oman talomme edustalla oleva rinne on edelleen tyhjä ja ruma emmekä päässeet yksimielisyyteen siitä, mitä siihen istutettaisiin.

Mies ehdotti saaristolaismäntyjä. Minä näin silmissäni kitukasvuisten, sinne tänne sojottavien pikku runkojen varassa olevia harvahkoja havutupsuja ja sanoin, ettei kuuna kullan valkeana mitään niin rumaa.

Pohdin kaikenlaisia kivikkokasveja ja pensaita ja maanpeiteruusuja ja köynnöksiä ja tiesin koko ajan, että otetaanpa niistä mitä tahansa, rinteestä tulee hankalasti hoidettava ja lopputulos on joka tapauksessa enemmän kuin epävarma.

Kunnes sitten kävin juttukeikalla täällä Pyhärannan kirkolla ja näin tämän aidan. Jestas! Miten tiivis, vihreä, luonnollinen ja kaunis havuaita voi olla. Otin aidasta kuvia näyttääkseni niitä kotona ja niinhän siinä sitten kävi, että juuri tätä mies oli koko ajan tarkoittanut, mutta puhunut vääristä männyistä.

Tämä tässä on kääpiövuorimänty ja näitä meille tullaan istuttamaan.

Pyhärannassa on paljon muutakin kaunista. Vanha kivikirkko on hienolla paikalla meren rannalla ja pieni itsenäinen kunta Laitilan ja Rauman välissä on täynnä idyllisiä vanhoja taloja ja mitä kauneinta maalaismaisemaa. Kuntalaisten kesken on myös olemassa vanhan ajan talkoohenkeä ja siellä tehdään monissa yhdistyksissä hienoa yhteistyötä.

Yksi pitkä miinus siellä kuitenkin on: kunnallispolitiikka. Valtuutettujen suhteet ovat niin solmussa, että mistään asiasta ei kyetä keskustelemaan asiallisesti tai ylipäätään edes puhumaan. Se on kamalaa seurattavaa enkä ymmärrä, miten ihmiset jaksavat sitä. Koko valtuusto olisi kipeästi työnohjauksen tarpeessa.

Onneksi, onneksi, en aikanaan itse lähtenyt politiikkaan vaikka lähellä oli. Olin 18-vuotiaana Raision lukion kouluneuvostovaalien ääniharava, päädyin saman tien puolueeni paikallisosaston varapuheenjohtajaksi ja sitten postilaatikkoon kolahtikin jo kutsu puoluekokoukseen. Siinä oli valmiiksi pedattu tie, mutta sitten lopetin koulun ja päädyin ihan muihin seikkailuihin.

Se, etten lähtenyt politiikkaan, ei ole koskaan kaduttanut. Koulun lopettaminen on, joka päivä. Sen asian tosin korjasin, mutta vasta paljon myöhemmin.   

2 kommenttia:

  1. Hei ja mukavaa pääsiäistä! Kääpiövuorimännyn kasvutapaa voi itsekin vielä parantaa leikkaamalla puolet pois saman vuoden uudesta kasvusta. Leikkaus ennen juhannusta ja kasvaa tiiviiksi ja kauniiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä ja mukavaa pääsiäistä sinnekin!

      Poista