Yrityksen ja erehdyksen kautta kutomisen alkuun

 

Viimeinkin pääsin kutomisen alkuun. Valmista poppanaliinaa on nyt noin 70 senttiä.

Ensin tuntui, ettei hommasta tule mitään. Ensimmäinen yritelmä näytti ihan kamalalta. Kokeilin lyödä tiukempaan, sitten kutoa kaksinkertaisella kuteella ja sitten vaihtaa kokonaan kudetta ja tehdä jotain ihan muuta kuin pöytäliinaa, vaikka keinutuolinmattoa. Mistään ei tullut kunnollista.

Aikani kokeiltuani muistin, että poppanaa ei saakaan lyödä kovaa vaan ihan varovasti. Sitten alkoi sujua ja luulen, että tästä vielä liina syntyy.

Mitään ohjetta minulla ei ole. Kuteet ovat kuormasta, jonka sain mukaani kun ostin joitakin vuosia sitten käytetyt pöytäkangaspuut. Niiden entinen omistaja oli ahkera poppanantekijä, sillä kuteita oli paljon. Niitä kangaspuita en oppinut käyttämään ja veinkin ne kierrätyskeskukseen.

Kuvittelin, että saan tästä vanhan talon tuvasta mukavan käsityöpajan itselleni nyt syksyllä. Kannoin tänään ompelukoneeni uudesta talosta tänne, sillä työn alla on myös ison tilkkupeiton viimeistely ja siihen on parhaiten tilaa täällä. Nyt tuli kuitenkin vielä yksi airbnb-varaus, onneksi vasta kahden viikon päähän, mutta kuitenkin. Täytyy taas siivota ja kerätä omat tavarat pois. Luulin jo, ettei kukaan enää syksyllä tule tänne.

Juuri nyt ulkona sataa rankasti. Se muistuttaa viime talvesta ja mieleeni tuli, että nytkö jo talvi alkoi, jatkuva sade kevääseen asti?