Tässä sitä poseerataan voittajan elkein vaikka sen suuremmasta voitosta ei ole kyse kuin että pysyin pystyssä suksilla. Talven ensimmäinen hiihto on juuri päättynyt.
Luulisi, että hiihtäminen on samanlaista kuin polkupyörällä ajaminen siinä mielessä, että kun sen kerran oppii, se sujuu aina. Ei minulta ainakaan suju. Lapsena hiihdin paljon, mutta kun nyt yritän, homma vaatii kauheita ponnistuksia ja olen kaiken aikaa vaarassa kaatua. Pää ei oikein pysy enää mukana.
Se, että kotipihalta pääsee suoraan hiihtämään, on joka tapauksessa yksi maalla asumisen hyvistä puolista. Latu pitää tehdä itse, sillä ei täälläkään enää ole latuja peltojen reunoissa kuten oli ennen - ainakin siellä, missä minä asuin silloin hiihtoaikoina. Silloinhan hiihtäminen oli paitsi mukavaa talvista ajanvietettä, myös tapa kulkea paikasta toiseen. Nyt pakataan sukset autoon ja mennään sinne, minne on tehty ns. virallinen latu.
Olin eilen työn puolesta todistamassa, miten naapurikaupunkiin ryhdyttiin tekemään latuja ja teen aiheesta pienen jutun, jossa kerron, että nyt pääsee hiihtämään tai hiihtokausi on avattu tai jotain muuta yhtä omaperäistä. Ikään kuin hiihtämään ei voisi mennä ennen kuin annetaan virallinen lupa. Sen kun vaan menee, avaa oman latunsa ja hiihtää minne lystää.
Siinä hiihtäessäni ja muutenkin tänään mietin tuon taustalla näkyvän punaisen talon asioita ja päätin, että tänä vuonna sinne ei tule airbnb-vieraita. Seuraavaksi, heti kun olen kirjoittanut tämän tarinan, aion poistaa talon airbnb-sivustolta. Saa sen sinne takaisin jos muutan mieleni tai jos me muutamme. Mies ei tosin ole ottanut kantaa koko asiaan, hänelle käy kuinka vain.
Muuten suosittelen lämpimästi, että jos jollakulla on tarpeettomia taloja, asuntoja tai huoneita, niin alkakaa vuokrata niitä matkailijoille. Ensi kesänä majapaikoista on varmasti kova kysyntä, kun kaikki koronan kypsyttämät kotona kykkijät haluavat jonnekin pois mihin hintaan hyvänsä.
Tiedoksi vielä, että olen nyt myös instagramissa. Paat kattoin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti