Suomen kaunein leikkimökki

 Suomen kaunein leikkimökki on tässä. Mihinkään viralliseen kilpailuun se ei ole osallistunut, mutta miksipä osallistuisikaan, kun kerran on näin ylivoimainen?

Muutama viikko sitten mökki oli vielä entinen kanikoppi. Aikaa nähnyt, kulunut sisältä ja ulkoa ja aika lailla sisäpissattu.

Pesimme, maalasimme ja reerasimme parhaamme mukaan.

 Mökillä ei ole muuta virkaa kuin olla kaunis. Siellä ei tarvitse tehdä mitään.

Ehkä sinne voi mennä istumaan ja ajattelemaan hetkeksi.

Ehkä sinne voi mennä sateella, katsella pihaa ja ajatella, että juuri nyt en voi tehdä mitään.

  

Suurin unelmani toteutui

 Olenkohan mihinkään asiaan käyttänyt niin paljon ajatusaikaa, suunnitelma-aikaa ja jopa oikeaa työaikaakin kuin siihen, että mietin oman kirjan tekemistä? Tähän kaikkeen on kulunut lähes kuusikymmentä vuotta.

Eipä mitään. Kun hyvin suunnittelee, voi jotain syntyä kuten syntyikin. Kirjoitin talven ja kevään aikana kirjan ja nyt se julkaistaan. 

Kun olen ihan rehellinen - eikä muu tässä maailmassa kannata - tunnustan, ettei tämä nyt ihan sitä ole, mistä haaveilin. Kas  kuvittelin itseni jykevän ja kirjallisia piirejä perin pohjin järisyttävän romaanin kirjoittajaksi, ylistetyksi, palkituksi ja kaikille maailman kielille käännetyksi.

Tästä ei ehkä tule ihan sellaista menestystä. Voi olla, ettei tule.

Olkoon tämä nyt kuitenkin näyttönä siitä, että unelmista ei kannata luopua vain siksi, että alkaa olla myöhäisessä keski-iässä, kuten kauniisti sanotaan. Se, että "olen liian vanha" ei ole oikein syy mihinkään. Se on, jos ei oikeasti pysty.

Minusta tuntuu, että tämä blogikin alkaa virota taas henkiin. On asioita, joista on mukava silloin tällöin kirjoittaa juuri tänne.

Kirjani kustantaja on Readme ja sen voi ostaa kaikkialta, missä kirjoja myydään.